“Bainhira ita halo Planu Estratejiku Dezenvolmentu ita prezisa hatene loloos potensiáldade karateristika ne'ebé atu hari’i, se la’e ita-nia dezenvolvimentu dezeklibradu, katak dezenvolvimentu dezeklibradu entaun ita tenke koñese didi'ak, karaterístika potensialidade ita-nian rain, atu justifika ita-nia Planu Estratéjiku Dezenvolvimentu ba oin”, dehan José Reis, iha reuniaun konsultasaun ho sosiedade sivíl, iha Tower, Fatuhada, sesta (25/02).
Tanba ne’e, la'ós totalmente aujente maibé primeiru Governu hari’i duni Sekretáriu Estadu ida ordenamentu territóriu, hahú ho planu ida ba urbanu Baukau no Dili, no iha Governu ne’ebé tuir halo planu estratejiku ne’ebé hanesan kontinuasau.
“Hanoin atu halo reazustamentu planu ida ne'e, iha instrumentu ida ita bolu Planu Estratejiku Dezenvolvimentu kuandu iha restaurasaun independénsia ita hari’i kedas ekipa nasionál ida ne'ebé mak líder husi Xanana rasik, ekipa tékniku operasaun nasionál ne'e hari’i husi Mari Alkatiri”, esplika nia.
Ba envolvimentu ekipa ne'e besik ema rihun-38 iha elaborasaun planu estratejiku dezenvolvimentu nasionál 2002 to'o 2020. Tanba iha momentu halo konsultasaun ba populasaun sira foti área tolu ne'ebé importante tebes hanesan edukasaun, saúde, agrikultura no infraestrutura báziku, maibé iha planu ko'alia kona-ba preparasaun ba rekursu umanu atu implementa planu.
“Kompetinsia iha atu ko'alia kona-ba Planu Estratejiku Dezenvolvimentu, ami hanoin katak hahú halo reazustamentu hodi kaer nafatin instrumentu ida ne'e, ba ajustamentu nesesáriu, ami hahú halo ona konsulta balu ho relijiozu no orgaun soberania no sosiedade sivíl”, esplika nia. (*)