"Ha'u ho lia menon ba administradór postu ho Xefe Suku sira, fila ba, orienta ita-nia toos na’in sira, haka'as an, ita Lauteinoan tuur iha ita-nia rai bokur nia leten, depois mak ita simu bebeik sesta bázika. Ita moe", dehan Domingos Xavio, iha salaun enkontru administrasaun Laitein, sesta (17/09).
Bainhira produsaun sa'e ona, nia prefere karik iha programa seluk husi Governu, aleinde sesta bázika, populasaun iha Lautein, maioria servisu maka'as hodi fornese ai-hán ba programa sira iha faze tuir mai.
Ho ida ne'e mak, durante ne'e sempre halo reuniaun ho Ministériu Agrikultura no Peskas (MAP) iha Lautein nian atu hasa'e produsaun lokál barak iha Munisípiu ne'e.
"Ha'u mós reuniaun ho Diretór Agrikultura Lautein, tinan ida ha'u hakarak fó tarjetu ida e sira-nia servisu produz ita-nia produtu lokál ne'e, maizumenus ektare ida ne'e tonelada hira. Ho nune'e mak sira bele servisu maka'as, aselera servisu iha terrenu, orienta ita-nia extensionista sira bele hakbesik ita-nia komunidade agrikultór sira para hakbi'it sira-nia koñesimentu, hodi nune'e bele produz produtu lokál ho di'ak", dehan nia.
Ministériu Turízmu Komérsiu no Indústria (MTCI), liuhusi Vise ministru MTCI, Domingis Antunes, ne'ebé kompromete ona iha tinan 2021 nia laran sei hari'i Loja do Povu.
"Loja do povu katak, ita-nia agrikultór sira-nia servisu mak produz, ita-nia aí-hán lokál sira para ita tau iha ita-nia Loja do povu. Ita hotu servisu hamutuk para ita-nia nasaun ida ne'e, e liliu Munisípiu ida ne'e labele monu ba krize ai-hán ruma", informa nia.
Maibé husu ba Governu sentrál atu labele kria programa ho konteúdu atu fahe bebeik ai-hán, maibé oinsá mak hakbi'it agrikultór sira atu kuda sira-nia ai-hán lokál sira, aumenta hasa'e produtu lokál sira iha futuru labele hetan krize ruma.
"Pelumenus ita hán. Kuandu krize ai-hán mak akontese, populasaun la hán ona buat ida, sei filafali hán ninia lideransa sira. Ida ne'e mak ita komesa hanoin hamutuk para aban, liliu Lautein, ha'u husu ba xefe suku sira iha ne'e kontrola extensionista iha ne'ebá, dala-ruma extensionista sira iha ne'ebá, la'o tun, la'o sa'e, halo servisu, kontrola sira para hamutuk agrikultõr sira iha toos no natar iha ne'ebá", nia haktenik. (*)