Login to your account

Username *
Password *
Remember Me

Joven 82 Defende Rai Oekussi to'o Lakon Vida iha Masakre Bobo-Ufe Tumin

Família Vítima husi Masakre Bobo Ufe Tumin, hala'o hela serimónia rutuál hodi sunu lilin no kari ai-funan ba rezidensia ne'ebé uluk okupa husi joven 82 , iha Bidau Lisidere, kinta (09/09). Família Vítima husi Masakre Bobo Ufe Tumin, hala'o hela serimónia rutuál hodi sunu lilin no kari ai-funan ba rezidensia ne'ebé uluk okupa husi joven 82 , iha Bidau Lisidere, kinta (09/09). Foto Tempo Timor

Tempotimor (Dili)-Prosesu luta libertasaun patria hamosu triste boot ba povu Timor-Leste, tanba barak mak fó isin no rán hodi liberta rai, hanesan mós joven na'in-82 defende rai Oekussi to'o lakon sira-nia vida iha Masakre Bobo Ufu Tumin.

Maske liu ona loron referendu 30 Agustu tinan 1999 no rezultadu ne'ebé fó sai iha loron 4 fulan-setembru 1999, hatudu Timoroan konsege ukun-an ona husi invazaun Indonézia, maibé hamosu tristeza boot ba sidadaun sira iha enklave Oekussi, ho joven hamutuk 82 ne'ebé rona ukun-an ho tilun, maibé la haree ho matan, tanba hetan oho husi milisia sira iha loron 9 setembru 1999.

Joven na'in-82 husi aldeia Tumin, Nonkika, Nonkibu-Selo, iha Rejiaun Administrativa Oekussi Ambeno (RAEOA), ne'ebé maioria defende ukun-an hodi kumuliman metin, konsege hetan kapturasaun no lori ba tiru mate iha Oekussi-Pasabe.

Prezidente Komite Masakre Bobo-Ufe Tumin (KMTB), Batista dos Santos Elo, deklara joven Oekussi, hamutuk 82 mak konsege lakon sira-nia vida iha akontesimentu masakre Bobo Ufe Tumin iha loron 9 fulan-Setembru tinan 1999.

"Fatin ikus ne'ebé mak hakotu joven sira ne'e ninia vida, fatin ne'e naran Teonlase. Momentu ba to'o iha ne'ebá hamrik forma sira, komesa ta, no lori kilat tiru, balun monu tun iha fatin no balun konsege moris tanba tali namkore, sira moris halai. Ida ne'e mak sai sasin moris", hatete nia hafoin komemorasaun Masakre Bobo Ufe Tumin ba dala-22, iha Rezidénsia Bidau Lesidere, kinta (09/09).

Akontesimentu masakre iha tinan 1999, momentu sei iha prosesu konsulta popular 30 de agostu, tanba haree joven barak mak maioria hakarak ukun-an, entaun iha momentu ne'eba pro-intergrasi (milisia) sira tau odiu ba joven hirak ne'e no ataka aldeia Tumin, Nonkika, Nonkibu-Selo.

Momentu milisia sira ataka ne'e, sira tama ho estratejia ne'ebé mak la hanesan, tanba iha tempu ne'ebá, milísia sira ne'e tama husi fatin-fatin sira sa'e husi parte Oesilo, Tasa'e, no Pasabe inklui sira balun la'o ain de'it, tama husi área fronteira entre Kefa-Mananu Indonézia mai hodi halo ataka aldeia tolu refere.

Nune'e Iha loron 8, hamate tiha ema ualunolu-resin, depois iha loron 9 dadeer madrugada tuku (06:00), sira kontinua halo kedas asaltu ba joven 82 iha aldeia tolu ne'ebé tenke evakua ba área fronteira, suku Inbate, iha TTU (Timur-Tengu Utarah) Indonézia nian.

Iha momentu situasaun sei manas, milísia sira uza de'it estratejia hodi habosok joven sira katak, atu evakua sira ba fatjn refujiadu ida iha Inbate kefa Mananu iha Timur Tengu Utara (TTU), tanba iha ne'eba livre liu.

Ho ida ne'e evakua kedan joven barak ba duni fatin refuziadu, maibé bainhira sira to'o iha fatin refuziadu, sira komesa halo ona kapturasaun ba joven inklui lia-na'in, submete ba halo investigasaun iha sede suku inbate, Kefa Mananu, iha Timur Tengu Utara.

"Momentu sira ba halo investigasaun ne'e iha 12 oras meudia, to'o iha kalan la husik sira joven sira ne'e atu sai ba liur, no iha loraik konsege investiga tan sira, no sira hamrik halo baruillu iha laran, konsege joven lubuk ida mak halai sai, mais tanba ema ka'er kilat (arma), ema hatete dehan se mak hakarak moris ne'e fila, no hakarak mate ne'e imi bele halai, entaun ho ameasa ida ne'e joven sira tama mai fali de'it iha sede suku", dehan nia.

Bainhira joven sira tuir hela prosesu investigasaun iha sede suku Inbate, milísia sira komesa bolu malu hodi haleu ona sede suku ho tali kesi joven sira, baku halo torturasaun ba sira, no sona sira lori tudik no rama, lori samurai hodi ta sira.

"Depois de kesi sira, ema ida kesi liman ba kotuk, depois kesi tutan (junta) tan, ema ida ho ema seluk kesi hamutuk tan entre na'in-rua no na'in-tolu", haktuir nia.

Ho ida ne'e, kalan boot, mak milisia lori joven sira sai husi sede suku ba ai-laran, iha área fronteira entre Timor-Leste ho Indonézia iha Pasabe maibé la'o tutuir dalan mós, milísia halo torturasaun nafatin hodi baku sona joven sira, balun mate tutuir dalan.

"Entaun depois de ida ne'e, milísia sira fila hotu sira rona ba ema balun sei moris hakilar, balun hakilar dehan labele kastigu no halo terus ami, di'ak liu mai oho tiha ami, entaun milísia sira fila mai foti sira bou hamutuk ne'e mak tiru rajarda ho kilat", esplika nia. (*)

Rate this item
(1 Vote)
Tempo Timor

Ho hakraik an Tempo Timor hato'o komprimentus ba laitor sira katak, Jornal Tempo Timor hahu mosu iha imi le'et atu fasilita informasaun ba imi. Tamba ne'e ami presiza ita boot sira nia tulun atu ekipa jornal ne'e nian bele halao servisu jornalismu ho didiak.

Jornalista Jornal Tempo Timor, bandu atu hetan envelope ka sasan ruma husi fontes informasaun sira.

www.tempotimor.com
Darwin_Optic

Popular

Error: No articles to display

.

Contact us

Palapasu
Dili, Timor-Leste
+670 7723 4852
+670 7728 1698
http://www.tempotimor.com

Kalendariu Arkivu

« March 2024 »
Mon Tue Wed Thu Fri Sat Sun
        1 2 3
4 5 6 7 8 9 10
11 12 13 14 15 16 17
18 19 20 21 22 23 24
25 26 27 28 29 30 31

Tempo Timor Networks

Online Counter