Ministra Solidariedade Sosiál no Inkluzaun, Armanda Berta katak objetivu husi kooperasaun entre MSSI ho Instituisaun Solidariedade ne'e, atu hala'o servisu governu nian. "Akordu kooperasaun entre MSSI ho Instituisaun Solidariedade hamutuk 35 ne'e, iha ambitu kooperasaun nian," tenik MSSI Armanda Berta iha salaun MDSI, Kaikoli.
Tuir ministra, iha instituisaun solidariedade foun hamutuk 18, ne'ebé hato'o ona proposta ba MSSI. Maibé, tanba orsamentu la sufisiente ne'ebé tinan 2019 la konsege realiza akordu mós ho instituisaun foun sira.
"Orsamentu ne'ebé apoiu ba instituisaun solidariedade ne'e mak hamutuk 1.3 milloens. Valór ba kada instituisaun depende, tanba montante ka instituisaun ida ho ida seluk la hanesan," MSSI informa.
Entretantu, Diretór Ezekutivu Asia Justice And Rights (AJAR) Jose Luis Oliveira katak, AJAR ne'ebé simu osan ne'e, atu halo servisu ne'ebé mak responsabilidade governu nian.
“Osan ne'e, ami simu atu buka no lori labarik sira ne'ebé uluk militár Indonézia sira lori, para sira bele mai hasoru fali sira nia familia iha Timor," Oliveira tenik.
Nia afirma, servisu ne'ebé sosiedade sivíl AJAR hala'o ne'e responsabilidade governu nian, maibé AJAR hanesan grupu traballu husi governu nian iha PDHJ, sentru Chega, gabinete prezidente repúblika nia servisu hamutuk.
AJAR durante tinan haat ona, hetan apoiu husi governu hodi hala'o servisu buka no lori fila Timor-oan sira mai Timor-Leste. Hahú 2013 no konsege hetan ona labarik sira ne'ebé uluk bapa sira lori ne'e, hamutuk 100 resin.
“Maibé, sira ne'ebé mai ona Timor-Leste hasoru familia ne'e kuaze 60 resin. Tanba bainhira ita hetan tenke verifika no buka sira nia familia iha ne'e," nia esplika.