Ba asuntu ne'e, Sekretáriu Estadu Kooperativa (SEKoop), Elizário Ferreira hateten, sé TL hakarak atu redúz importasaun mai husi nasaun liur, dalan úniku maka tenke investe iha seitór agrikultura hodi hasa'e ita nia produsaun.
Nia dehan, atu hasa'e produsaun iha rai laran, presiza edukasaun, tanba durante tinan post independénsia, povu moris ho produsaun ida ema bolu dehan sub-sisténsia de'it, tanba prodúz ba hán de'it, no la hanoin prodúz atu lori ba merkadu.
"Tanba ida ne'e, ita atu prodúz importasaun, ita tenke promove barak liu produsaun rai laran, liu-liu ita hanesan timoroan, hotu-hotu tenke konsumu ita nia ai-han rasik, atu nune'e bele redúz ema nia produtu", Elizário Ferreira hateten ba jornalísta sira iha nia kna'ar fatin Akait Díli,Tersa (15/12).
Nia hateten, dala-barak timoroan rasik mak promove fali ema nia produtu importasaun, tanba realidade ema hakarak liu atu konsumu ema nia ai-han husi rai liur, kompara ho produtu TL nian rasik timoroan rasik mak ladun konsumu.
"Sé ita la konsumu ita nia ai-han, ita gosta konsumu importasaun sira, ita rasik mak promove ema nia ai-han. Mas sé ita rasik mak kuandu konsumu ita nia ai-han, signifika iha parte ida mós husi trava ema nia produtu atu importa mai bebeik", Elizário dehan.
Nia hatutan, bainhira timoroan sira ladun konsumu ona produtu importasaun, maka ema mós sei la hanoin ona atu hatama sira nia produtu mai TL.
"Entaun ida ne'e, ita presíja edukasaun, ita tenke hadomi ita nia produtu rai laran hanesan mós hadomi ita nia aan rasik. Ida ne'e mak tenke sai hanesan motivasaun ida ema ba hotu-hotu ninian hodi hadomi ninia produtu, hanesan mós hadomi nia rain", nia hakotu. (*)