Login to your account

Username *
Password *
Remember Me

Diskursu PM Taur iha Aprezentasaun Proposta Lei OJE 2021 Parte 3 : Finansiamentu ba Orsamentu

Primeiru Ministru VIII Governu Konstitusional, taur Matan ruak aprezenta hela Proposta OJE 2021 iha Plenaria PN, segunda (30/11) Primeiru Ministru VIII Governu Konstitusional, taur Matan ruak aprezenta hela Proposta OJE 2021 iha Plenaria PN, segunda (30/11) Foto Midia PM

Tempotimor (Dili) - Finansiamentu ba ita-nia Orsamentu uza maka’as osan ne’ebé foti husi Fundu Mina-rai nian, impostu, reseita la’ós fiskál sira, hanesan lisensa, enkargu no taxa utilizasaun nian, empréstimu no kontribuisaun husi doadór sira.

Iha fulan-janeiru tinan 2021, valór Fundu Mina-rai nian sei to’o besik dolar millaun rihun 18, 3. Valór ne’e millaun 410 boot liu duké valor iha inísiu tinan 2020 nian.

Fundu ne’e kontinua sai nafatin rikusoin Timoroan ida-idak nian no Timoroan hotu-hotu nian. Ne’e hanesan rikusoin rezerva ida, no mós meiu ida atu finansia servisu públiku sira ne’ebé importante liu no promove dezenvolvimentu ita-nia Nasaun nian. Karik Fundu Mina-rai ne’e maka hanesan konta bankária ema ida nian, Timoroan ida-idak sei hetan besik dolar 14.000 iha ninia konta.

Tanba ne’e, Fundu Mina-rai nian dezeñadu atu utiliza ho forma ne’ebé sustentavel, atu nune’e bele fó benefísiu ba jerasaun oin mai sira. Fundu ne’e atualmente investe 5% iha osan, 55% iha obrigasaun Estadu nian, 35% iha asaun no 5% iha operasaun sira ne’ebé relasiona ho petróleu liuhusi kolokasaun dívida privada ida iha Timor GAP. Maske ita hein katak ita bele hetan reseita Mina-rai nian balun iha futuru, iha 2022 no 2023, bele iha de’it aumentu dolar millaun 141. Iha tempu ne’ebá, reseita sira bele para, to’o mina-matan no gás naturál matan sira seluk hahú funsiona ona.

Kada tinan, levantamentu ne’ebé sustentavel kalkula ba 3% husi valór totál rikusoin Fundu nian. Tanba ne’e, ba tinan 2021 Rendimentu Sustentavel Estimadu (RSE) maka dolar millaun 547. Nu’udar deskreve iha ita-nia Orsamentu Estadu ba tinan 2021 nian, totál osan ne’ebé atu foti ba ita-nia atividade sira presiza dolar millaun 1.378 husi Fundu Mina-rai, ekivalente ho 7,5% husi ita-nia rikusoin Mina-rai nian. Iha tinan 2021, osan ne’ebé ita foti sei boot liu husi Rendimentu Sustentavel Estimadu (RSE), hamutuk dolar millaun 830.

Maske osan ne’ebé ita atu foti husi Fundu Petrolíferu labele sa’e indefinidamente sein prejudika finansiamentu despeza públika iha futuru, iha razaun balun tanba sá mak ita aseita atu foti tan dolar millaun 830 iha tinan ida-ne’e. Ba dala uluk, ita hasoru hela resesaun ekonómika ne’ebé maka’as tebes. Ida-ne’e ameasa ita-nia padraun moris nian no kualidade moris nian. Ida-ne’e iha potensialidade boot atu koloka ita-nia populasaun iha risku boot ba moris-kiak. Iha tempu di’ak, ita tenke aumenta ita-nia rikusoin mina-rai nian, enkuantu iha tempu susar ita tenke aproveita rikusoin ne’e atu halo investimentu diretu ne’ebé apoia ita-nia ekonomia nasionál no benefisia jerasaun oinmai sira. Ba daruak, rentabilidade Fundu Mina-rai ne’e nian iha kedas inísiu to’o fali fulan-setembru tinan 2020 maka 4,6% kada tinan.

Iha realidade, Governu balun maka foti tiha ona boot liu fali 3% husi rikusoin ne’ebé maka iha, liu fali husi Rendimentu Sustentavel Estimadu (RSE). Naran katak retornu husi ita-nia gastu públiku boot liu 4,6%, hanesan ezemplu, bainhira ita halo estrada ida ka eskola ida, bainhira ita promove no dezenvolve diversifikasaun ba ita-nia agrikultura, ka eduka ita-nia oan sira, osan ne'ebé ita foti ne’e, husi pontudevista finanseira, bele justifika.

Fundu petrolíferu sei finansia ita-nia Orsamentu Estadu tinan 2021 nian hamutuk 74% liu uitoan. Atu hamenus dependénsia ne’e, ita diversifika daudaun ita-nia fonte reseita nian sira.

Iha tinan 2021, ita hein katak bele rekolla osan dolar millaun 124 iha impostu diretu no indiretu, hanesan impostu ba reseita no impostu espesiál ba konsumu no importasaun nian. Maske ida-ne’e reprezenta aumentu 12% kompara tinan 2020 nian, sei ekivale de’it ho dolar 93 ba ema ida, ka menus husi dolar 10 ba ema ida-idak kada fulan. Nivel rekolla reseita hanesan ne’e labele finansia servisu públiku iha nivel signifikativu saida de’it. Maske nesesidade atu aumenta rekolla impostu klaru iha tempu naruk, iha dezvantajen liga ho opsaun ida-ne’e, bainhira ita kompara ho Fundu Mina-rai nian. Impostu sira, potensiálmente, bele hamosu perturbasaun ba ekonomia no bele iha kustu boot iha kobransa no kumprimentu.

Aleinde kobransa impostu, iha tinan 2021, ita hein katak bele rekolla to’o dolar millaun 54 iha taxa no enkargu, ne’ebé inklui pagamentu ba servisu públiku, lisensiamentu, taxa ba royalty no seluk-seluk tan. Ita hein katak ita-nia rekolla iha tinan 2021 sei to’o 6% boot liu fali tinan 2020 nian.

Hanesan alternativu ba Fundu Mina-rai nian, ita dezenvolve ona estratéjia atu hasa’e kréditu konsesionadu no emisaun dívida públika. Ida-ne’e hanesan mudansa importante ida no inovasaun fundamentál ida. Tanba ita hein katak nivel taxa de jurus husi instrumentu hirak ne’e ki’ik liu husi retornu ne’ebé agora ita simu husi ita-nia ativu iha Fundu Mina-rai nian, ida-ne’e hanesan fonte finansiamentu ne’ebé baratu liu, ne’ebé sei poupa Nasaun nia osan. Maibé, Jestaun ne’ebé sólidu no transparente kona-ba dívida sei sai importante tebes atu garante katak empréstimu esternu garante kontrolu ba kustu dívida nian no risku fiskál. Atu sai espesífiku liután, ita propoin tetu estimadu ida hamutuk dolar millaun 400 ba empréstimu esternu nian ne’ebé ita simu, ne’ebé sei negósia iha tinan 2021.

Ida ne’e ekivale ba besik 26% husi PIB. Ita-nia kapasidade atu transporta dívida klasifikada hanesan “média” husi Kuadru Referénsia Sustentabilidade Débitu husi Banku Mundiál-FMI nian, ba país sira ho rendimentu ki’ik, ne’ebé signifika katak ita bele rezolve akumulasaun dívida, tanba ita-nia dezempeñu makroekonómiku ne’ebé sólidu, sustentabilidade jerál dívida nian no risku ki’ik ba difikuldade dívida nian. Atu hasa’e liután finansiamentu ne’ebé ita presiza, ita mós iha planu atu fó-sai títulu dívida públika ho limite másimu dolar millaun 20, ekivalente ho besik 1,3% husi PIB.

Númeru hirak ne’e depende ba aprovasaun kuadru jurídiku husi obrigasaun Tezouru nian, iha tinan 2021.

Empréstimu atuál hirak ne’ebé Governu Timor-Leste kontrata, uza atu selu projetu infraestrutura importante no ninia taxa juru ki’ik nafatin no períodu karénsia ne’ebé signifikativu. Finansiamentu totál iha empréstimu ba tinan 2021 nian maka dolar millaun 71. Setór estratéjiku, hanesan bee moos, edukasaun, telekomunikasaun no transporte aéreu sira, tuir previzaun, sei simu finansiamentu konsesionál. Ida-ne’e sei tulun hamosu diversifikasaun no potensiál kreximentu ba atividade ekonómika importante sira-seluk, hodi kondús ba kreximentu ekonómiku ida ne’ebé inkluzivu no ba redusaun moris-kiak.

Ikusliu, utilizasaun totál saldu husi tezouraria ba Orsamentu Estadu tinan 2021 nian maka dolar millaun 247, no husi númeru ne’e, dolar millaun 150 maihusi Fundu Konsolidadu ho dolar millaun 97 seluk maihusi RAEOA/ZEESM. Inklui iha ita-nia fonte reseita nian maka dolar millaun 9,1 hanesan apoiu orsamentál diretu husi Uniaun Europeia. Ita buka konvense parseiru dezenvolvimentu nian sira seluk atu halo tuir ezemplu korajozu Uniaun Europeia nian no atu kontribui, liután, ba utilizasaun no reforsu sistema jestaun finanseira Estadu nian.

Ho liafuan badak, dependénsia setór públiku nian la permanente no ita-nia despreza sira uza atu permite dezenvolvimentu umanu no promove kreximentu iha setór privadu. Medida adisionál sira sei foti atu salva ativu sira Fundu Petrolíferu nian no atu asegura sustentabilidade orsamentál liuhusi dezenvolvimentu fonte sira ne’ebé maihusi reseita alternativa sira, ne’ebé inklui kobransa impostu ida ne’ebé di’ak liu no empréstimu konsesionál sira.

Governu tau Reforma Jestaun Fiskál no Finansas Públikas hanesan propriedade klara ida no dezenvolvimentu programa no planu asaun detalladu la’o hela, iha lideransa Ministru Finansas nian. Reforma hirak ne’e sei otimiza dezeñu no implementasaun investimentu públiku nian, sei garante transparénsia orsamentál no valorizasaun osan iha despeza públika, no sei reforsa rekolla reseita interna hodi restaura sustentabilidade fiskál, bainhira ita-nia rekuperasaun la’o loloos ona.

Ita-nia estratéjia ekonómika no fiskál mantein ita-nia kompromisu ba dezenvolvimentu nasionál Timor-Leste nian, hadi’a ema nia moris, hamenus moris-kiak, no polítika fiskál ida ne’ebé sólidu no sustentabilidade dívida nian, ne’ebé konsidera interese tempu naruk Timoroan sira-nian no jerasaun sira aban bainrua ninian.(*)

Sei Kontinua ba PARTE 4

Rate this item
(0 votes)
Tempo Timor

Ho hakraik an Tempo Timor hato'o komprimentus ba laitor sira katak, Jornal Tempo Timor hahu mosu iha imi le'et atu fasilita informasaun ba imi. Tamba ne'e ami presiza ita boot sira nia tulun atu ekipa jornal ne'e nian bele halao servisu jornalismu ho didiak.

Jornalista Jornal Tempo Timor, bandu atu hetan envelope ka sasan ruma husi fontes informasaun sira.

www.tempotimor.com
Darwin_Optic

Popular

Error: No articles to display

.

Contact us

Palapasu
Dili, Timor-Leste
+670 7723 4852
+670 7728 1698
http://www.tempotimor.com

Kalendariu Arkivu

« April 2024 »
Mon Tue Wed Thu Fri Sat Sun
1 2 3 4 5 6 7
8 9 10 11 12 13 14
15 16 17 18 19 20 21
22 23 24 25 26 27 28
29 30          

Tempo Timor Networks

Online Counter