Tanba iha fronteira tau de’it instituisaun ida hodi halo servisu mak nafatin akontese ema tama sai livre ho ilegalmente, tanba ne’e Governu presiza seguransa ida konjuntu hanesan PNTL husi UPF, F-FDTL Migrasaun, Alfándega hodi tau matan hamutuk ba sidadaun sira movimentu iha fronteira.
“Ita estabelese autoridade seguransa konjunta iha fronteira hanesan PNTL, F-FDTL, Migrasaun, Alfándega ita tau sira halo servisu hamutuk iha fronteira tau matan ba sidadaun sira atu labele akontese krime boot ida-ne’e mak ha’u-nia hanoin”, dehan Filomeno, hafoin remata enkontru ho Primeiru Ministru, Taur Matan Ruak iha Pálasiu Governu, tersa (05/07).
Tanba ne’e, politika Governu sei tau ekipa ida servisu halo jestaun konjunta, maibé instituisaun ida ne’ebé mak iha ona fronteira husik ema livre tama ne’e tenke prosesu hodi evita krime no kazu boot sira hanesan droga no terorista labele akontese.
“Ita estabelese ekipa konjunta autoridade iha fronteira ne’e hanesan PNTL, F-FDTL Migrasaun no Alfándega ita haree malu se mak husik ema tama livre ita tenke hase no prosesu sira atu kazu boot ruma labele akontese iha ita-nia nasaun”, hatete nia.
Nune’e Governu hahú ona estudu haruka ona ba konsellu Ministru, maibé seidauk diskute, kona-ba servisu seguransa iha fronteira.
Ba planu estudu koloka seguransa iha fronteira mak hanesan F-FDTL, PNTL, Alfándega no Migrasaun sira sei halo ida-idak halo nia servisu labele hadau malu.
“Ha’u fó ezemplu UPF iha fronteira kontrola ema movimentu lori sasán tama sai ilegál sira labele halo patrollamentu kontrola fali TNI ho inimigu, tanba ne’e misaun F-FDTL nia mak sei patrolla kontrola inimigu ho TNI ne’e ita-nia militar sira”, afirma nia.
Maske dadaun ne’e, F-FDTL koloka ona iha fronteira apoiu servisu PNTL husi UPF, maibé seidauk difine lolos efetivu hira mak sei destaka iha fronteira, tanba sei iha prosesu estudu nia laran kuandu los ona mak sei estabelese autoridade seguransa konjuntu permanente iha fronteira halo servisu hamutuk, maibé kontrola ida-idak nia servisu.
“Ba oin ne’e fiksu ona, forsa armada tenke tau iha fronteira, hamutuk ho instituisaun sira seluk hela metin iha fronteira atu halo servisu jestaun konjunta ida-idak kaer nia servisu, maibé tenke informa ba malu F-FDTL ho PNTL tenke tau matan labele husik ema tama sai ho livre iha fronteira ida-ne’e mak ita hakarak”, katak nia. (*)